Tänään muistamme myös niitä isiä, ketkä ovat jo poissa, mutta ovat silti mukana kaikissa hetkissämme.
Niitä, jotka istuvat pilvenreunalla katsellen, kun me vielä jatkamme. Muistamme sitä isää, joka näki ensihymysi, askeleesi, kuuli ensisanasi, sitä isää, joka ei voinut jatkaa vierellä. ♥
Kunpa voisin jakaa elämäni kanssasi.♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän jonkin tervehdyksen kertomaan olemassaolostasi, kommentit ja palaute ovat yksi bloggaamisen peruspilareista :)