Viikonloppu pulkassa

Tänään kotiuduimme mökiltä, ja huh kun ramaisee! Raitis meri-ilma ja ulkona oleskelu kyllä vaativat veronsa :) Mutta oli iiiiihanaa. Oltiin meidän kolmen koplan kanssa keskenämme, minä, mieheke ja Mona ;D 

Tässä kuitenkin viime viikonlopun keväisiä kuvia, kun muutaman räpsin vapun jälkeen

Naapuruston puissa on jo iiiisot silmut, osa jo puhjennutkin lehteen

Tätä katua siivoskelin silloin aiemmin, on ollut mukava kävellä tästä päivittäin kun eivät roskat pilaa maisemaa!

Pensaatkin alkavat avata lehtiään

Kaunis onnenpensas ei oikein tuo esille kauneuttaan meikäläisen kameralla :D

Naapuruston omakotitaloryhmittymän reunoilta levisi kauniisti kaikkia ihania kevätkukkia

Ja sitten muutama mökkikuva! En kuvannut kaikkea mitä silmä näki, samoja kasvejahan ne aina vuodesta toiseen ovat, eivätkä missään kauneimmassa muodossa vielä tähän aikaan.... Joka paikka oli tapaninpäivän myrskyn jäljiltä pieniä risuja ja oksia, ja iänikuisia neulasia. Ne vaikeuttavat kuvien onnistumistakin!

Kukkapenkissä oli vielä krookuksia kukkimassa, en tiennyt siellä edes niitä olevan :D

Räjähtänyt kukkapenkki. Vadelmissa on hyvät silmut ja uutta kasvua tulossa, yksi tulppaani on jäänyt sepäntoukilta syömättä, ja tyrnitkin säästyivät rusakoilta tänä talvena!

Mona rrrrrakasti mökillä oleskelua! Oli ihan eri tapaus kuin syksyllä. Syksyllä se päästi mut korkeintaan parin metrin päähän, ja silloinkin sillä piti olla näköyhteys muhun. Nyt se mennä jolkotteli nuuskien jokaisen sammalikon, kiven ja neulasen mitä lähimaastosta löytyi! Hepulijuoksuissa tuli kurvattua pisin mutaista hiekka-savirantaa, ja neidin vatsa ja tassut olivat aivan kamalat :D se ei menoa haitannut!

Lauantaina oli ensin koleaa ja sumuista, mutta päivällä keli parani huomattavasti! Kukkapenkissä angervot availivat silmujaan, parin kesän takaisesta alasleikkuusta on alettu toipua!

Kuopsutin kukkapenkissa pitkään ja hartaasti. Poistin kuolleet lehdet ja törröttävät kuivuneet kukkavanat, siivosin neulasia, ja möyhin pintamultaa. Lopuksi levitin vielä runsaan satsin kalkkia, maa happamoituu neulasten vaikutuksesta helposti. Ensi kerralla näkeekin sitten paremmin mitkä lähtevät kunnon kasvuun, ja minkä tilalle... aivan oikein, voi hankkia aivan uusia taimia! ;D

Meri <3 Vesi oli n. 7°C

Rantakalliot

Saunan viereinen ranta on kovin alaston kun ruovikko vasta aloittelee kasvuaan

Mona liikkuu rantakallioille kuin vuoristokauris. 

Kaikki on tutkittava ja haisteltava

Tämä karvapallo kiipeää yllättävän jyrkistäkin kohdista, ja aiheuttaa omistajalle rytmihäiriöitä mm. jahtaamalla häntäänsä ihan kielekkeillä....

Kahdella jalalla kulkeva ihminen jää äkkiä jälkeen!

Mmmmmm, rannalta löytyy makoista ruohoa

Oli niin ihanan hiljaista, vain satunnaisia luontääniä. Haahkat, joutsenet, merimetsot...

Missä Waldo.. eikun Mona!

Kaikki kivet on käännettävä!

Kolusin rantaa Monan kanssa, ja tässä "aarteita", joita tuli siivottua mukaan. Erikokoisia lasinsiruja, jotka meri oli hionut sileiksi. Ruostunut rautatanko, ilmapallon jämät, grillihiilipussin sulkija...

Ja niitä mieluisimpia aarteita, kiviä! Osa pääsee savustuspöntön alle, osa pääsee kukkapenkkiin muistuttamaan mökistä :)

Ja sitten.... Illan pelottavin hetki! Mona tipahti mereen! En tiedä tarkalleen mistä kohtaa, mutta vissiin vaan liukastui lähellä vesirajaa, ja molskahti! Olin itsekin saunanrannassa ja ensimmäisenä pääsi läjä rumia sanoja ja samantien aloin repimään saappaita jalasta. Ennen kuin ehdin vähentämään enempää ja hyppäämään hyiseen veteen pelastamaan koirarukkaa, tämä tulikin surkeana kohti saunaa. Pääsi siis itse ylös vedestä, mikä ei jyrkkäkallioisella rannalla ole itsestäänselvyys! Selvittin säikähdyksellä, ja saunakin oli sopivan lämmin että sain kuivattua tärisevän koiran siellä. Huh...

Nyt ollaan tosiaan taas kotona ja kaikkia väsyttää :) mulla on edessä hurjan pitkä työviikko, 47,30 tuntia, tasapainottamaan, kun aiemmat viikot ovat olleet niin löysiä :P