31.8.2010

Somistus/tekstausviikko

Osaa taas olla hurmaavaa opiskella erilaisten ihmisten kanssa.... aina iltaisin on niin uupunut olo, kun päässä pyörii kaikki Raivostuttavat asiat, joitta kanssaopiskelijat ovat päivän aikana toilailleet. Mm. lukujärjestyksessä oli virhe, jonka mukaan meillä olisi pitänyt olla torstaina vapaata. Tämä korjattiin eilen, ja osa luokasta oli miltein valmis lynkkaamaan sanansaattaja-opettajan, KAMALAAA. Kun perjantai kumminkin on vapaata, torstai ei. Ja vielä kamalampaa oli eräälle oppilaalle, kun samainen opettaja samana päivänä ilmoitti, että meidän pitää hankkia tekstaustunteja varten 6€ maksavat tussit! OMG! Purin sitten huultani, ja puolustelin opettajaa vain keveästi. Kyseessä on kuitenkin opiskelutarvike, ja on jo koulun alkaessa ilmoitettu, että oppilaat maksavat omasta pussista hankintansa. Tämä opiskelija, 26v, on ollut mm. kokkilinjalla, joten välinehankinnat eivät ole uutta. "en minä koskaan semmoisia enää käytä"..... Miten paljon ihmiset jossain kokkihatussa ja housuissa sitten pyörivät kaupungilla, jos eivät ole alalla jatkaneet?? Ja kuusi euroa.... ei se vain voi olla iso raha!

Mutta jooh. Pitää aloittaa joku meditointi.... tai sitten kuntonyrkkeily :D sitä tuntee itsensä niin yli-ihmiseksi välillä, kun osaa olla hyvää pataa opettajien kanssa, siivota jälkensä, ja Suurimmaksi osaksi aikaa olen ajoissa tunneillakin.

Muuttokuormaa viedessä tummat pilvet olivat jokseenkin uhkaavia:


















Käytiin viime viikolla kukkatukussa, uusista kasveista (joo monikko :D ) ei ole vielä kuvia, mutta tässä on tukusta ostamiania leikkokukkia, joista näpersin pikakimpun omaksi iloksi. Laskin tukussa hintoja vähän väärin, tällekin tuli hintaa jotain 15e, pelkät kukat :'D hups. Astioiden kyljessä oli hinta, ja luulin (keltanokkien perusmoka) että se olisi muka semmoisen nipun hinta.. Noh, niitä oli pakko ostaa niputtain, JA se oli sen nipun Yhden kukan hinta......kummasti kassalla olikin enemmän hintaa kuin luulin x) nolotti, mutta pulitin hinnan. En käyttänyt mitään kunnon tekniikkaa kimpussa, halusin miellyttää omaa silmää ja siinä ne eteisessä ilahduttavat <3


















 Mieheke leipoi omin voimin syntymäpäiväkakun veljensä kihlatulle. Hieno ja maukas siitä tuli, vaikka "omin nokkinensa" olikin sitä, että mua piinattiin kaikenmaailman kysymyksillä joka toinen sekunti, juuri silloin kun oli hermot kireellä, ja halusin olla rauhassa. Huomaa että äiti on aina ennen seissyt vieressä kertomassa miten asiat pitää tehdä :'P nyt sai poika selvitä omin neuvoin, minä en ole kakkuja leiponut... Ja muistin kehua hyvää lopputulosta (ja olin kameran kanssa valmiina!). Itsetehdyt pohjat ja kaikki, päälle itsepakastettuja mansikoita (miehekkeen perkaamia) ja vispikerma-vaniljakreemi-vaahto :) Pitää ostaa tolle lahjaksi kaikenlaisia kakkukamppeita, viimeksi ostin ikeasta pursotussetin, ja pussin kangas oli ihan uskomattoman huono! hikoilee kaiken kosteuden pihalle, ja vie toiselta pursotusilon :(













 Luokkamme taidonnäytteitä :D Tänään oli mainostekstausta, eilinen opeteltiin kalligrafiaa, ja samaa on tiedossa loppuviikollakin. Olen tykännyt :)

2 kommenttia:

  1. Hyvinhän se mieheke on kakun tekemisestä ja koristelusta näköjään selvinnyt:) Tänä päivänä ja eilen on erilaisissa minua kiinnostavissa, minun lukemissani blogeissa tullut esille miehekkeiden tärkeä asema. Kyllä ne taitavat olla aika hyödyllisiä, kun poseeraavat valokuvissa, tykkäävät oravista, kiipeilevät kukkuloille , istuvat auton etupenkillä.Jotkut ajeluttavat naisiaan mielenkiintoisiin paikkoihin. Ja monet ovat niitä parempia puolikkaita.
    Joskus ne neuvovat miten ajetaan autolla.

    Kyllä olet oikealla alalla, kun tuollaisia oikeutettuja tunteita toisten välinpitämättömyys opiskelua kohtaan saa aikaan.

    Hyvin kuvastuu tulevan sateen uhka sinun kaupunkikuvassa. Se on otettu just silloin kun on ihan vähän aikaa syvimmän lyijynsinistä, ennen kuin kaikki harmaantuu.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, mieheke on oikein ihana, ja hyvin näppärä monessa asiassa, kun hänelle vaan antaa hieman tilaa ja mahdollisuuksia ^^ Minä olen sitä mieltä, että vaikka toisinaan toinen osaakin tehdä asian samalla sekunnilla paremmin ja nopeammin, voi silti toinenkin opetella asiaa, jos aikaa on. Minä en esimerkiksi "osaa" ajaa venettä. Minä istun tyytyväisenä kyydissä, ja autan esim hyppäämällä laiturille laittamaan keulaköyden. Olen monesti sanonut, että kuitenkin haluaisin opetella ohjaamaan, ja opetella reitin mökille jne, jotta Jos joskus Tarvitsisi osata.. samalla tavoin minä en suostu/tarjoudu aina parsimaan sukkia/ompelemaan nappia paikalleen, vaikka sen osaankin (vähän) paremmin. Monissa asioissa ollaan molemmat opeteltu. :)

    VastaaPoista

Jätäthän jonkin tervehdyksen kertomaan olemassaolostasi, kommentit ja palaute ovat yksi bloggaamisen peruspilareista :)