30.1.2017

Vanha luonnokseksi jäänyt syyskuulta 2015...

Julkaistaa nyt nämäkin tänne tajunnan virtaan, kun olin joskus kuvat ladannut!

Auringonkukat ja maitotonkka, onko mainionpaa yhdistelmää


Turussa on mitä ihanin tunnelmointikahvila, jokirannassa, sisäpihassa, apteekkimuseon Cafe Qwensel, suosittelen. Kuparipannussa kahvia, kukkakupit ja AINA herkullista suolaista ja makeaa suuhunpantavaa.


Mustikassa on tullut käytyä edes sen kerran syksyssä

Ja simasitruunoiden siemenistä yritän aina kasvattaa itselleni sitruspuuta. Kesän se kestää, talvea ei.


Citykanttarellejakin löytyi


Mona mietteliäänä, mistä olen tulossa, mihin olen menossa...


Turussa viihtyy


Ja toisinaan myös kauempana kaupungin sykkeestä. Olen rakastanut lätäköihin. Hiljaisuus, autio luonto, haukka lennähtää katajikosta, taivas heijastuu veden pinnalta...



Hei vain!

Hengissä ollaan!

Sain pitkän prosessin jälkeen tunnukseni tänne taas toimimaan, oli kaikki turva-asetukset niin hankalasti, ja varmistuspuhelinnumerot vaihtuneet ja ties mitä! Eipähän pääse kuka tahansa murtautumaan, mutta kun huonomuistisena en meinannut salasanoja, turvakysymyksiä tms muistaa millään. En myöskään saa tiliin kytketyn sähköposteja puhelimeen, ja menevänä en istu kotikoneella päivystymässä, ja kerran saamani "luo uusi salasana"-linkki pääsi tietysti vanhenemaan. Pitävät minua googlella varmana aika lahopäänä :D

Pikaiseltaan julkaisin tuommoisen vanhemman, luonnokseksi jääneen kirjoituksen, kun sain tunnukset toimimaan, taisi se joillein tupsahtaa ns uutisvirtaan :)  Sekin oli sitten jo miltein parin vuoden takainen kirjoitus! Blogi vaan jäi taka-alalle elämässä, kuten on kasvitkin ja puutarhurointi. Piti oikein katsoa missä tilanteessa olinkaan 2015 keväällä... 

Asustelen edelleen tuossa samaisessa pikkuyksiössä, josta kerroin 4/2015, ilman parveketta, mutta tavaraa sitäkin enemmän. Muutama sitkeämpi huonekasvi on sinnitellyt menossa mukana.  Kauheasti olen kaikkea kerennyt kokea, tulla ja mennä. Mistäs alottaisi...

Muutaman vuoden aikana kertyneitä muistoja!



2015 aloitin uudet opinnot, ja nyt keväällä 2017 sitten valmistunkin uuteen titteliin, toimistotöiden puolelle! Aika näyttää josko tämä olisi se pidempiaikainen ammatti, jolla työllistäisi itsensä. Tällä hetkellä usko ja toivo ovat ainakin sillä mallilla! 

Hurautin itselleni myös ajokortin viime kesänä! 2 vuoden rupeama se oli, enkä edelleenkään tykkää ajaa, päinvastoin. Jospa saisin valmistuttuani töitä, voisi olla varaa autoon, ja ehkä sen myötä siihenkin tottuisi....

Olen päässyt vapaa-ajallani liikkumaan merellä, ja sen myötä nauttimaan mitä upeimmista luonnonmaisemista, saarista ja auringonlaskuista... En ole kovin merikarpaasi, päinvastoin parin vuoden jälkeenkin olen aika merisairas turisti, jos vene keinuu... mutta kaikki nämä kokemukset ovat olleet sen arvoisia!




Vähän ehdin muutenkin matkustamaan, 2016 kävin Gran Canarialla, jossa tietysti piti päästä kasvitieteelliseen, Jardín Botánico Canario Viera y Clavijo, se oli huiman kokoinen alue! Useampi tunti meni kun käveltiin aluetta läpi, eikä varmasti edes nähty Kaikkea.


2006 taisin vierailla samaisella saarella aiemmin, silloin nuoruuden innolla tuli vain maattua rannalla päivät, shoppailtua, ja sitten biletettyä illasta aamuun, nyt oli aaaaivan eri meininki ;) Mukavan ystävämiehen kanssa oltiin aamupalan jälkeen yleensä koko päivä liikkellä siellä täällä, ja palattiin hotellille 22-23 NUKKUMAAN :D kukapa olisi uskonut 10v aiemmin... Ikä ei tule yksin!

Puerto de Mogán

Viikon reissu ja vuokra-auto, onneksi tuli pidettyä matkapäiväkirjaa, niin muistaa kaikki jatkossakin



Olen koto-Suomessa pörrönnyt isovanhemmillani, aina kun "kerkeää". Heilläkin on ollut ylä-ja alamäkiä terveysasioissa, mutta vielä olemme saaneet pitää molemmat luonamme, ja kunto sallii kotona asumisen <3 p="">

Isoäidin akileijat


Mona porskuttaa myös mukana kuvioissa edelleen, 2011 tämä epeli saapui Espanjasta, ja täyttää tänä vuonna noin 8v :) Ollaan edelleen tuon ex-miehekkeen kanssa pysytty väleissä, ja täten myös Mona on pysynyt ns. yhteishuoltajuudessa. Osa-aikainen koiranomistajuus on kauhean näppärää, eikä koirakaan ole siitä mitenkään kärsinyt! Mona on pysynyt terveenä, mitä nyt edelleen maailman pelottavampia asioita ovat ukkonen ja kärpäset, ja herkkä vatsa tekee tepposia silloin tällöin...


Mitäs muuta... Noh, uutta elämää on ollut jokseenkin kevyempi kulkea! Kuvien välissä on aikaa n. 3 vuotta, ja -30kiloa. Kaikkea ylimääräistä en ole vielä tiputtanut, mutta kaikki aikanaan. Elämä muuttui, ja sen myötä tuli myös muutettua elintapojaan. Edelleenkin söisin ja herkuttelisin aamusta iltaan, mutta nykyisin onneksi jaksaa liikkuakin vastapainoksi! Vaa'alla pitää käydä säännöllisesti, kesän grilliherkuista kertyi nopsaan 5kiloa kun ei seurannut lukemia, sitten taas jouluksi sain ne kuitenkin pois. Eli jojoilua sattuu, mutta minkäs nautiskelija itselleen mahtaa....


Semmosta! Ja heti voinkin vinkata kevätarvonnasta Sarin Puutarhat-blogissa!

24.9.2015

Sampuli Putro - On elettävä huolella



"Terävästä päästä saa kärsiä", sano ukko jonka vaimo oli lähdössä, kun ei jaksanut arkea pyörittää. 

No nyt ukko on yksin ja niin myös jää. Sillä vanhojen miesten on hankala, luoda uusia ihmissuhteita. Se on nyrpeenä kenkäkaupassa, että "Kyllä nämä vois vielä korjata.."

Vaikka hetki on raskas ja vaikea, se on elettävä huolella.

Pariskunta tahtoisi lapsia, muttei natsaa ja hoidot on kalliita. Ne on jatkuneet kuustoistakuukautta, ja hermot on hormonisohjossa. Eikä mies tunne itseään  mieheksi, kun ei kahta saa tehtyä kolmeksi.  On joulukuun kuudes ja ikkunaan pitäis kynttilä sytyttää.

Vaikka hetki on hauras ja kaipaava, se on elettävä huolella.

On elettävä huolella.

Kuka helvetti maksaa vuokrani, kysyi Maija, seinään sylkäisi.Oli yhtiö päättänyt säästöistä, "Nyt viissataa pihalle ja äkkiä". Kun on koulussa hiljaista sorttia, osaa kutoa tumput ja niiata, onko kassalla helpompi nöyrtyä, kun täytyy jäätelö palauttaa? 

Vaikka hetki on uskoa raastavaa, se on elettävä huolella.

Auto oli noudettu huollosta, kun kesäloma alkoi ja matkalla, tuli rekka ja kylkeen kolhaisi. Auto pyöri ja lensi kuin raketti. Oli jätkistä kolmella onnea, mutta yksi on vieläkin koomassa. Sairaalan sänkyä ympäröi äiti ja siskoista nuorimmat.

Ja hetki on ihmettä huutava.

Pienten poikien leikistä, tuli yltyi ja vieläpä syksyllä, oli sateet olleet kortilla, piti kuivaa jo kolmatta kuukautta.Eikä liekkejä saatu sammumaan, kun ne riehu ja nousi ja noustessaan...Nyt jo miesten mielten kätköissä, kun joku sytkärin sytyttää.

Ja vaikka hetki on traumasta kankea, se on elettävä huolella.


On elettävä huolella

27.4.2015























Turun puutarhamessut tuli vilkaistua, onhan se aina kiva traditio keväällä. Ensi vuonna on Pakko päästä taas Tukholman messuille, ne ovat paljon monipuolisemmat.




Tulppaanit piristävät viikonloppuja :)




Ollaan ex-miehekkeen kanssa ihan hyvissä väleissä eron jälkeen. Tai no vei se toki aikansa, mutta nyt ollaan ihan kavereita. Onhan meillä sujuva yhteishuoltajuus meidän karvalapsesta, Monasta. Käytiin kolmistaan ex-miehekeen mökilläkin, taisi olla eka kerta kun näin aikaisin olen siellä ollut, yleensä mökki laitetaan kevätkuntoon vasta vapun aikoihin!


Näissä maisemissa kelpaa siemailla kahvia.


On se ihmisluonto vähän hoopo. Kun on tottunut jotain tekemään, niin ne vaan tekee. Vaikka nyt olinkin ns. vieraana mökillä, niin yhtä helposti tartuin moppiin, ja tein perinteisen kevätsiivouksen mökin alakertaan. Onhan se mieluisampi olla, kun saa hiiren/myyränpapanat nurkista, ja Tietää pintojen olevan puhtaat :)


Mona ei oikein arvostanut mattojen tamppaamista, vaan pakeni mökin yläkerran sängyn alle, josta kömpi esiin vasta kun kävin etsimässä. Voi toista....


Meri, saaristo, luonto, rauha. 
Ah. 
Reissu teki hyvää sielulle. 

Kännykkäkamerallakin kuvaan ikuistui kirkkaana loistava Venuskin.




25.4.2015

Tukholman kasvitieteellinen 31.3.2015


Ennen sesonkitöiden alkua pitää päästä edes pienelle reissulle, ja tällä kertaa piipahdin kaverin kanssa Tukholmassa. Päivä Tukholmassa-risteily ei montaa tuntia anna kiertelyaikaa, joten suuntasimme suoraan  Bergianska trädgårdeniin. Muistaakseni otimme Slussenin asemalta suoraan metron yliopistolle, josta on pieni kävelymatka (1,2km?) kasvitieteelliselle, ja matkalla hyvät kyltitkin.

Tämä taisi olla luonnontieteellistä museota matkalta, tänne sitten ensi reissulla!



Ja siellä se kasvitieteellinen häämöttää. Emme ehtineet nyt perehtyä heräilevään ulkopuutarhaan, kuin ohimennen vain. Pihaa olisi löytynyt hurjasti.




Punamarjakanukka, Cornus majs


Misteli (se romanttinen vihernippu jouluisin) on itseasiassa puoliloisiva kasvi, ja tässä se majailee hopeavaahteran oksistossa. Suomessa misteliä ei taidakaan olla luonnossa (?)


Päärakennus


Sisäänkäynti


Kasvitieteellinen oli klassisesti jaoteltu erilaisiin ilmanaloihin maantieteellisesti. Ruotsinkielentaitoni on olematon, joten infolaput jäivät pääosin lukematta ;)





Huokoisella kivellä kasvaa adiantumia, punanokkamaitetta ++


Kolibrinkukkia ja tähtisilmiä





Thunbergia mysorensis - riippasusanna




"mooseksen kivitaulu", eli nukkumatti


feijoa - Acca sellowiana


tuttu kärpäsloukku


sitrukset olivat kukassa ja hedelmääkin löytyi :)


puuvillaa?



kirjokohtalonköynnös




Phlomis fruticosa -pensaspaloyrtti 


granaattiomena!


aavikkohuone


anopinjakkara ;) eli kultasiilikaktus


olkikukka?


joku myrtti


Oliskos nämä olleet Australia-huoneessa tms, Banksia blechnifolia

Banksia grandis


Tämä köynnös meni siellä täällä, oli hieman haasteellista löytää sen kasvukohta, ja oikea nimilappu!
Kennedia beckxiana (korallipapu-sukua)


rautanäsiä


Phymatocarpus maxwellii


Banksia ashbyi












Helleborus lividus ssp corsicus 




Matkaseurani sai varmasti yliannostuksen kasveja ja minun kasvipölinääni, mutta oli mielenkiintoinen visiitti. Nautimme porkkanakakkua ja kahvit puutarhan (tylsähkössä) sisäkahvilassa, ja suuntasimme nokan kohti keskustaa, ja sieltä piipahdimme Skyview-näköala...paikalle, josta näki huiman kauas. Siitä muutama kuva seuraavassa postauksessa :)

Joko on simat tekeytymässä?